Mitä design on ja miksi se on tärkeää?

KiDDoa tehdessämme tiimimme on usein törmännyt kysymykseen ”Mitä design edes on?”. Monelle perehtymättömämmälle henkilölle termi voi olla vieras, etenkin kun muotoilu ja sen nuorekas kaima design kattavat nykyään alleen niin maljakoiden, äppien kuin jonotussysteemienkin suunnittelun. Jos joku kelmi vielä sattuu mainitsemaan termin ’designajattelu’, niin usein koko muu seurue onkin jo tippunut veneestä.

Mutta onko kyseessä kuitenkaan yltiö mutkikas ja rakettitieteen tuntemusta vaativa termi? Onko mahdollista onkia meidät kaikki yhdessä kuivalle maalle ja selittää selkeästi, mitä design ja designajattelu pohjimmiltaan merkitsevät? Tähän kysymykseen löytyy kaunis ja kirjava vastaus monesta designin historian tai teoriakirjasta, mutta me KiDDo-tiimissä päätimme soutaa kysymyksen alkujuoksulle ja kysyä vastausta nuorilta muotoilijoilta.

Tiimimme haastatteli Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta (ARTS) valmistuneita nuoria muotoilijoita Sauli Anetjärveä, Laura Euroa ja Jukka Itälää. KiDDo-tiimin iloksi he kaikki ovat uransa aikana suunnitelleet lapsille ja nuorille tai heidän kanssaan. Kaikkien kolmen nuoren designerin tavoitteena on ollut osallistaa lapsia suunnitteluun ja antaa heille työkaluja toteuttaa itseään. Me KiDDossa samaistumme tähän. Anetjärvi kehitti lopputyössään suunnittelupelin, jolla oppilaat ja koulun henkilökunta pystyvät yhdessä suunnittelemaan ja kehittämään koulun toimintaa viihtyisämmäksi. Euro on tutkinut ja työskennellyt erinäisissä projekteissa, joissa kartoitetaan, miten muotoilua voidaan hyödyntää opetuksessa peruskoulussa. Itälä taas työskentelee Espoon kaupungin ja Espoon kuvataidekoulun projektissa, jossa kehitetään lukiolle muotoilun opintokokonaisuutta.

Mitä on design ja muotoilu nuorten muotoilijoiden mielestä?

Luovaa ongelman selvittelyä, jolla tehdään maailmasta toimivampi paikka. Tai halua ymmärtää ja parantaa maailmaa. Muotoilu voidaan nähdä pyrkimyksenä olosuhteiden muuttamisesta paremmiksi, ratkaisujen optimointina olosuhteet huomioiden tai keskittymisenä tiettyyn kontekstiin. Kyseenalaistaminen on myös tärkeää. Tulee pohtia ’mitä’ ja ’miten’ haluttuun lopputulokseen tullaan pääsemään. Eli oli kyseessä digipalvelu tai Aalto-maljakko, designprojekteissa pyritään aina miettimään mikä on tavoiteltu lopputulos, ja mitkä ovat sen käytettävyys, esteettisyys ja muut ominaisuudet. Kuten huomaamme, termi on moninainen myös, koska designin toimeksiannoissa tai projekteissa yleistäviä ratkaisuja tehdään harvoin, sillä kaikki ihmiset, tapaukset ja makutottumukset ovat aina erilaisia.

Miksi design on tärkeää?

Johdonmukaisesti, koska kaikkea on jo olemassa. Kaikki mikä tässä maailmassa on tehty tai valmistettu on myös suunniteltu ja muotoiltu. Kärjistäen voitaisiinkin sanoa, että me kaikki olemme jonkin tason muotoilijoita. Jos suunnittelutoimintaa ei tehdä tiedostaen, voidaan mennä erittäin pahasti pieleen, etenkin kun asiat menevät monimutkaisiksi. Varsinkin nykymaailmassa, jossa kaikki on mutkikasta. Pitääkin ottaa huomioon, että ihmisiä löytyy monenlaisia. Hyvällä, monivivahteisella suunnittelulla voidaan helpottaa monen ihmisen elämää, mutta huonolla suunnittelulla monen elämää voidaan vaikeuttaa entisestään.

Entä designajattelu?

Designajattelu on muotoilun ajatusmalli kokeilullisesta ja kokemuspohjaisesta oppimisesta. Muotoiluajattelu sanana tuntuu kuitenkin monelle kryptiseltä.

Nuoret muotoilijat mainitsevatkin käyttävänsä usein mieluummin termejä ”käsittäminen”  ja ”ymmärtäminen”. Koska muotoiluun ja sen ajatteluun liitetään vahvasti visuaalinen näkökulma ja asioiden purkaminen ymmärrettäviksi paloiksi, designajattelussa asiat ja käsitteet voidaan ikään kuin tuoda kuviksi tai helpoiksi ja ymmärrettäviksi termeiksi. Yksinkertaistamisen tai visualisoinnin jälkeen asioista on helpompi keskustella ja niitä voidaan liikutella, yhdistellä tai työstää erilaisin fyysisin tai visuaalisin metodein. Eli säilytetään muotoilun työskentely- ja ajattelutapa, mutta viedään käytännönläheinen ajattelu, kokeilu ja maalaisjärki myös muille aloille. Kun monimutkainen voidaan muuntaa yksinkertaisempaan ja ymmärrettävämpään muotoon, on todennäköisempää, että kaikki käsittävät ja ajavat eteenpäin samaa asiaa. Tämä selittänee muotoiluajattelun suosion työelämässä, onhan kyseessä lopulta kaikkia hyödyttävä terve järki.

Design on oppimista

Päättelimme siis juuri, että koko design- (tai muotoilu) prosessi on oppimista. Onko muotoilulla näin ollen paljonkin yhtymäkohtia opetukseen? Nuorten muotoilijoiden mukaan kyllä. Osallistava näkökulma on tärkeää, niin opetuksessa kuin designissa. Uudessa opintosuunnitelmassa ja muotoilussa pyritään molemmissa näkemään jokin ilmiö tai asia monesta näkökulmasta ja selvittää mistä lähtökohdista asia on tehty tai alettu tekemään. Molemmissa tutkitaan ja opitaan tietämään mitä pitäisi muuttaa, että päästäisiin kehittymään tai siirtymään haluttuun suuntaan. Onkin kiinnostavaa miten nämä kaksi voivat vastaanottaa ja oppia toisiltaan, varsinkin, koska koulu on asema oppimiselle ja muotoilu on oppimista kokeilun ja virheiden kautta. Muotoilussa ja esimerkiksi sen prosesseissa, ajattelussa ja tutkimisessa on jo paljon niitä elementtejä mitä pyritään tuomaan kouluun ja koulutukseen tänä päivänä. Mitä kaikkea näissä prosesseissa onkaan yhteistä? Voitaisiinko kaikenlainen koulussa tekeminen nähdä muotoilun kautta? Muotoilulla on oiva perintö mistä ammentaa tässä kehityksessä. Aiheesta lisää KiDDon seuraavassa blogi-kirjoituksessa.

Tiivistettynä, muotoilussa pyritään aina muuttamaan asioita. Haastattelujen jälkeen KiDDo-tiimimme paketoi designin selityksen seuraavanlaiseksi:

Design, muotoilu ja suunnittelu ovat empatian pukemista tuotteen tai palvelun muotoon. Design voidaan nähdä vivahteikkaana tapana hahmottaa asioita monimutkaisessa nykymaailmassa, koska se ottaa aina ihmisen näkökulman huomioon niin käyttäjän, tekijän tai lopputuloksen näkökulmasta. Designissa yritetään ymmärtää jo olemassa olevaa sekä keksiä ja luoda jotain uutta. Siinä tarkastellaan pulmia monelta suunnalta, että tiedettäisiin mitä muutoksia tulisi toimeenpanna, jotta päästään melomaan halutulle suunnalle.

Lopulta, eikö kuulostakin melko selväjärkiseltä käsitteeltä? Kaikki muumit ovat veneessä.

-Sarianna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *